Tyttärellä oli ennen vappua vanhojentanssit. Asuksi hän kelpuutti minun valmistujaisiltajuhlani iltapuvun, jonka ompelin ihan itse sinisestä taftista. Hiukan paransin istuvuutta kaventamalla vyötäröltä ja selästä. Vannehameen saimme lainaksi ystävän tyttäreltä. Mekossa oli alunperin kultahelmillä koristellut rusetit olkapäillä, mutta ne ovat vuosien saatossa painuneet kasaan, joten muodistimme mekkoa poistamalla rusetit. Lyhyet hiukset kammataan itse ja balettia harrastava on tottunut meikkaamaan itse.

Ihailen itse edelleen iltapukua, kuinka taitava olenkaan ollut. Ompelin sen muistaakseni ihan Burda-lehden kaavoilla. Sovittaminen oli helppoa, kun ystävän kanssa puhuimme samaa kieltä: tästä vielä sisään 2 senttiä. Saimme molemmat istuvia juhlapukuja itse ommellen. Kun tuo ystävä muutti toiselle paikkakunnalle, on ompelu jäänyt sovitusavun puutteen (ja työ+perhekiireiden) vuoksi.

Iloitsen, että pääsin näin helpolla ja halvalla vanhojen tansseista tyttären kanssa. Pojalle piti aikoinaan ostaa solmio, joka sointui daamin pukuun. Musta puku hänellä oli vanhastaan.