image.jpg
Joulukuun 1. päivä. Olen ollut reissussa muutaman päivän, nukkunut jo neljä yötä eri paikoissa. Nyt juon aamukahvia pojan keittiössä ja avaiken kaikessa rauhassa joulukalenteriini ensimmäistä luukkua. Sain mahdollisuuden osallistua joulukalenterin vaihtoon, ja eilen vaihdoimme kalentereita ihan henkilökohtaisesti, kun koko porukka tapasi neulekahvilassa. Minulle kalenteri oli koottu ymmärtäväisesti ihanaan, helposti kuljetettavan kassiin; minä olen liikkeellä julkisilla enkä mennyt tapaamisesta suoraan kotiin. Alkuperäiset suunnitelmat serkun autolla liikkumisesta kariutuivat serkun työvuoromuutoksiin ihan viime hetkillä, kun itse olin jo junalippuni ostanut - ja matkaani tuli uusi mutka Tampereelle. 

Viikko on ollut antoisa, koulutus, johon osallistuin oli hyvä ja päivien aikana sain neulottua paljon. Järjestelyt olivat hyvät, ja esimerkiksi ruokailut olivat paikan päällä. Näin myös sopivasti tuttuja, ja välillä sain olla yksin, ilman sosiaalisia paineita. En yhtään kaivannut koulutuksen iltatilaisuuteen ja oli oikea ratkaisu jakaa hotellihuone työkaverin kanssa. Tällä matkalla oli mahdollisuus tavata kumpaakin opiskelijapoikaa - ja täyttää kummankin jääkaappi.

image.jpg
Paketista yksi paljastui "seliseliluukku", parasta on aina näissä yllätyksissä lukea lähettäjän ajatuksia valintojen taustalla. Joulutähtiservettejä ja ohjeita leivontaan. Tästä vihkosessa on nyt helppo etsiä sopiva, näyttävä, jälkiruoka ensi viikonlopun vieraille. Joten "vaatimaton mainoslehtinen" pelasti minut aikaavievältä leivontablogien selailulta, edessä on kuitenkin työntäyteinen viikko töissä (ja voin junassa keskittyä neulomaan). Punainen joulutähti on mieheni ehdoton suosikkijoulukukka, joten servietit tulevat sointumaan kattaukseen.