On aamuyö ja suden hetki. Ulkona rusakko loikkii kadulta pihaan ja takapihalle, pehmeään lumeen jää paljastavat jäljet. Sisältä kuuluu hiljainen rasahdus ja rusakko pysähtyy kuuntelemaan syreenipensaan juurelle. Se oikaisee pitkät korvansa ja kääntelee niitä hetken. Mitään uhkaavaa ei kuitenkaan kuulu ja öinen herkkuhelki takapihan pajukossa voi alkaa.

Sisällä tonttutyttö Vohveliina on pujahtanut tonttuovesta tarkastuskierrokselle, jossa ei missään tapauksessa saa paljastua ihmisille. Kevein askelin Vohveliina kiipeää kohti kukkalautaa, kun hän kuulee askelia yläkerrasta. Kohta alakertaan laahustaakin Joonas-poika ruudullisessa pyjamassa ja vain toinen tohveli jalassa. Vohveliina painautuu punaisen amarylliksen  ruukun varjoon ja seuraa kuinka Joonas kiertää alakerran ympäri silmissä lasittunut, ilmeetön katse, ja kurkistaa ensin tyhjään uuniin ja sitten pakastimeen. "Unissakävelijä!", huokaa Vohveliina helpottuneena ja jää kukkalaudan savipojan kanssa odottamaan, että Joonas palaa nukkumaan. Onneksi tänä yönä Joonas ei mennyt ulos. 
Vohveliina ei paljastu ihmisille ja jouluvalmisteluiden etenemisestä hän voi antaa Korvatunturin raportilla Niemisille kiitettävän arvosanan. Niin hienosti on jo itseaskarreltuja koristeita ripustettuina ja leivonnaisia purkeissa. Joulukortitkin näkyvät lähteneen postiin ja hyväntekeväisyyslahjapaketit on viety ajoissa eteeenpäin.

 

Beate 6 pistettä

Repu 3 pistettä

Puikko,koukku & ompelukone 3 pistettä 

Anne 2 pistettä

Possu 2 pistettä

Anjuska 1 piste