D35BB1A0-FE19-42A5-A212-F9EAC7A58D22.jpg

Tämä on vähän sellainen kolmannen käden bongaus: minä bongasin Penni kirjoistasi -blogistilta, joka oli bongannut instagrammin kirjagrammisuomi-tililtä.

Haaste esitellä kirjoja Old, New, Borrowed, Blue -teemalla.

Ensin jotain uutta: Uusin hankintani on Donna Leonin Perintöprinssi. Säästän tämän lukemista sopivaan lomahetkeen. Olen ostanut Donna Leonin dekkareita itselleni, koska pidän niiden Venetsia-kuvauksesta niin paljon, ja nykyajan kuvauksen lisäksi ne ovat enemmän perinteisiä dekkareita kuin väkivaltakuvauksilla mässäilyä. Donna Leonin mukana matkustan mielessäni Venetsiaan ja Seppo Jokisen mukana Tampereelle. Näitä kahta kirjailijaa siis luen sekä dekkareina että kaupunkikirjoina. 

Sitten jotain vanhaa: Tätä on vaikeampi valita, mutta valitsen Axel Munthen Huvila meren rannalla. Sain tämän klassikkokirjan muinoin valmistujaislahjaksi. En tosin valmistunut hienostolääkäriksi hoitamaan hysteerisiä rouvia Caprilla. Mutta lahjan antaja arveli minun pitävän ajankuvauksesta, eikä hän väärässä ollutkaan.

Entäpä lainattua? Kirjastosta on lainassa useampikin kirja, mutta kesken lukemisen on kiehtova tarina: Sisareni, sarjamurhaaja. Kirjoittaja on Oyinkan Braithwaite. Luin jostain lehdestä kirja-arvostelun ja varasin kirjan kirjastosta. Takakannen lyhyt kuvaus: "Veri on vettä sakeampaa. Ja vaikeampaa saada irti matosta!" Synkkää draamakomediaa afrikkalaisessa miljöössä.

Lopuksi jotain sinistä: Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulajänkältä. Nuoren miehen kasvutarina Pohjois-Ruotsin meänkielisellä alueella. Tämän olen lukenut sekä suomeksi että meänkielellä, katsonut saman näytelmän kolmesti ja pettynyt yhden kerran elokuvaversioon. Yksi eniten minuun vaikutuksen tehneistä teoksista, jotkin kirjan lausahduksista ja varsinkin teatteriversion repliikit (skånelaisen liikunnanopettajan lättmargarin-peruna suussa lausuttuna -ruotsi) jäivät elämään perheessämme. 

D9575232-646F-4545-90DC-E3DD785C009F.jpg