Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


sunnuntai, 20. syyskuu 2020

Musta pipo ja puolukanpoimintaa

9772DE97-DD84-49E5-8987-6524B4A51B68.jpg

Lauantaina kävin ystävien kanssa puolukassa. Sää oli mitä ihanteellisin marjanpoimintaan: ei ollut kylmä eikä kuuma, tuuli sen verran, ettei ollut hyönteisiä kiusana. Vakiopaikassamme oli poimittu jo paljon puolukoita, mutta aina löytyy pieniä alueita, joista muut ovat kulkeneet ohi. Minä poimin käsin, joten minulle riitti se aari tai pari, joista sain litrakaupalla marjoja. Illalla teinkin puolukkarahkaa, jonka maustoin sokerin lisäksi pienellä määrällä talkkunaa.

51102DEE-1D7C-4630-AFCB-D2B97E854BD9.jpg
Metsässä oli kaunista, viereisellä polulla kulki ratsastaja ja maastopyöräilijöitä, muutama muukin marjastaja oli kauempana. Tien toisella puolella näyttivät ihan kauhovan poimureillaan puolukkaa astiaan. Lähistöltä kuului aika-ajoin kilahduksia, kun frisbeegolfaajat osuivat maaliinsa. Frisbeegolfradalla näkyi hyvin maaston herkkyys kulumiselle: entinen puolukkavarvikko oli aivan hiekalle poljettu. Onneksi kulkeminen keskittyy rajalliselle alueelle ja muu metsä säilyy. 

image.jpg

Kysyin vihreän Vaarain-pipon kuvausmallilta, haluaisiko hän samanlaisen pipon joululahjaksi. Halusi ja toivoi väriksi mustaa. Mustaa en uskaltanut luvata, vaan sain puhuttua tummanharmaaksi, jota näen paremmin neuloa. Nyt kuitenkin vietin kaksi päivää läppärinäärellä etäkoulutuksessa, ja paikaksi valitsin sen pöydän, joka on ikkunan äärellä. Luonnonvalossa näin neuloa mustaakin lankaa, kun valon suunta oli oikea. Langaksi valitsin Hjertegarnin Lima villalankaa 200m/100g, neuloin 4 puikolilla ja ohjeen mukaisilla silmukkamäärillä. Hieman reilumman kokoinen kuin vihreä, jonka lanka on 240m/100g. Lanka on pehmeää ja herkkäihoinen tyttäreni kokeili pipoa ja sanoi, ettei ainakaan lyhyessä kokeilussa kutita. 

image.jpg
Vaarain-pipo Taito-lehdestä 1/2019, ohjeen suunnitellut Emma Karvonen

image.jpg

perjantai, 18. syyskuu 2020

Sata kesää, tuhat yötä -sukat

4B5C8EF5-C39A-4EC4-91E6-34BF15A82CDC.jpg
Kodin kuvalehden kuukauden sukkaohje oli kesällä Niina Laitisen Sata kesää, tuhat yötä -pitsisukat. Sovelsin tästä ohjeesta jo pienen pitsireunan jämälankasukkien varteen aikaisemmin. Nyt neuloin koko ohjeen verran pitsiä. Tämä on varsinainen mysteerilanka, ostin sen viime syksynä Oulun kädentaitomessuilta. Hohtavan punainen väri kutsui minua ja ostin vyyhdin. En muista keneltä, sen muistan, että minulle kerrottiin lankaa  menneen niin paljon, etteivät ehtineet kaikkiin vyyhteihin lisätä vyötteitä. Sen kuitenkin muistan, että paksumpaa sukkalankaa ostin - mutta langan paksuutta en muista. Vertailin Nalleen, Oonaan ja Seiskaveikkaan. Nyt neulottuna tuntuu Seiskaveikan paksuiselta, vaikka lankana vaikutti sananvahvuiselta kuin Nalle. 

Ohjehan on tehty ohuemmalle langalle eli Louhittaren luolan Väinämöiselle, mutta puikon reunasta oli helppo vähentää silmukoita pitsikuvion pysyessä edelleen kokonaisena. Neuloin kolmosen puikoilla, 14 silmukkaa puikolla (2. puikolla 13 silmukkaa). Terän pituuden sovitin omaan jalkaan. Takaosan joustinneule jatkuu kauniisti kantapäähän, vahvistukset tehdään nurjilla kerroksilla nurjille silmukoille. 

Tässä langassa on upeasti punaisen sävyjä liilahtavasta ruusunpunaiset ja koralliin, ja kuitenkin lopputulos on hyvin tasavärinen. Sukista tuli juuri niin kauniit kuin vyyhdistä kuvittelinkin. Loppulangasta saan vaikka vihreän pipolangan jämän kanssa joulusukat Sewsannan joulusukka-KAL:iin.

9752381D-953E-4B49-83D8-9E05CD76CB0B.jpg

keskiviikko, 16. syyskuu 2020

Keltasävyinen Taina-huivi

289F8674-E22D-488D-AFCC-700B32B4C19B.jpg

Posti toi kesäisen kortin (ja muistikirjasen), kiitos!

6F5204E1-53E9-499B-8C55-D3A1F6814632.jpg

Minulla on ollut näitä kokousneuleita usempi kesken samaan aikaan. Joku on työpaikan kaapissa ja toinen kotona iltakokouksia varten. Olin ostanut useampaa sävyä Online supersocke lankaa, jossa on villaa ja silkkiä, sekä vahvikkeena polyamidia, nyt puikoilla kelta-sini-vihreä sävy. Lanka on aivan ihanan pehmeää ja himmeän kiiltävää, mukavaa neuloakin.

Tämä oli sopiva neule, kun sukan neulominen tuntui väsyneenä liian haastavalta ja kuitenkin sormet kaipasivat tekemistä. Eeva Kesäkuun Taina, jonka ohjeen saa ilmaiseksi Ravelrystä, on mukava ohje, koska sitä voi neuloa kunnes lanka loppuu ja neulomisen voi lopettaa oikeastaan, millä kerroksella vain. Sopiva yhden kerän malli.

ECCD13C5-60D5-4F6A-9373-0566E18FB3D6.jpg

maanantai, 14. syyskuu 2020

Syyskuun kalenterisukat: Syyskuun kyy

5C599C3C-1E86-4F53-934F-E816A3DD9272.jpg

Vuosi on kulunut siihen kuukauteen, jonka sukkamalli oli minusta kiinnostavin, kun ensimmäisen kerran sekasin Niina Laitisen sukkakalenteria. Kerrankin minulla oli jo varastossa ohjeenmukainen lankaa. Olin ostanut viime syksynä Oulun kädentaitomessuilta Sachenmayer Regia merino yak -lankaa, josta oli tarkoitus neuloa sukat omaan jalkaan. Lankakerä joutui odottamaan tänne asti, koska on ohjeenmukainen lanka Syyskuun kyylle. Näitä neuloessa en ole ihan jaksanut keskittyä ohjeeseen, aloitin ensimmäisen sukan varren ilman joustinta suoraan mallikaavion mukaan. Huomasin tämän, kun olin jo neulonut puolet varresta, ja päätin antaa olla. Terässä sen sijaan purin kymmenkunta kerrosta, kun en huomannut kärkikavennusten omaa kaaviota. Toinen sukka olikin jo paljon helpompi neuloa, tosin asiaan saattaa vaikuttaa myös parina yönä poisnukutut univelat. Varren takaosan neuloin kokonaan joustinneuletta parantamaan istuvuutta, koska kapeaan jalkaani 16 silmukkaa puikolla on vähän liikaa.
3CD14529-04D6-4E8D-9F1E-9BC86D3AA301.jpg

Toissaviikonloppuna kävimme kaveriporukalla mökkeilemässä, ja tänä vuonna ohjelmaan kuului ratsastustunti läheisellä tallilla, ratsastuksen jälkeen saappaat jätettiin portaille. Puolukoita poimin vain suuhuni, mutta kävelyllä jäin koko ajan jälkeen, kun söin puolukoita.

2971CF01-0453-4E54-ADB8-C21A508F6CC8.jpg3972009D-0C2C-4604-89F1-F3CAECBB8E0D.jpg

lauantai, 5. syyskuu 2020

Elokuun kalenterisukat: Aallottar

15F11B92-C2F2-4F55-A981-F9A63826F829.jpg
Elokuussa minulla oli pari isompaa neuleprojektia, joten sukkakalenterin Niina Laitisen Aallottar jäi elo-suåyyskuun vaihteeseen ja sukat valmistuivat vasta syyskuun puolella. Lankana on Oona-sukkalanka, ja sukkien koko 39.