torstai, 13. joulukuu 2018

Joulukuun SNY-paketti: salaisuus paljastuu

Puhelimeen tuli peräjälkeen kaksi saapuneen paketin ilmoitusta. Onneksi samaan automaattiin, ja lähelle illan kyläpaikka. Toinen oli joulupaketti serkulta ja toinen oli joulukuun SNY-paketti. Päivä oli pitkä: työpäivän jälkeen kiirehdin suoraan yhteen kokoukseen, josta Prisman kautta nimipäiväglögeille. 

Ala-asteella minulla oli Tuovi-niminen opettaja, joka toi oppilaille Omar-karkkeja nimipäivänään. Omar-karkkeja minä sieltä Prismasta pakettien lisäksi hain, olen jatkanut tätä oman opettajani perinnettä ystäväni nimipäivänä. 

D54A5956-14AD-46DC-9DA2-357D501B5EE7.jpg

Vaikka kuinka väsytti, en malttanut olla avaamatta pakettia heti kotiin palattuani. Voi, miten ihana paketti olikaan! Luonnonvalkoista villalankaa, Prymin ergonomiset sukkapuikot, jotka ovat parillenikin uusi tuttavuus; testaan näitä heti huomenna, kun aloitan koulutuksessa villasukat anopille. Kasvonaamio joulukiireen jälkeiseen rentoutumiseen, aivan suloinen suklaaporo (kyllä vain maistuu niin suklaisena kuin käristyksenäkin). Mehujauhepusseja, eri makuja - tai siis - värejä. Kaikki tämä pakattuna ihanaan käsityöpussiin, jossa on taskuja sekä puikkoja että muita tarvikkeita varten. 

9A7E13F2-9544-4D6F-A8EF-C79432F5A35F.jpgF248BD37-E9B1-4B8E-95ED-9EAA26ACCBD0.jpg

Lisäksi oli kuukauden teeman mukainen haaste uutta tekniikkaa varten, ja tämä ohjenippu paljasti mehujauheiden salaisuuden: niillä on tarkoitus värjätä lankaa. Kiehtovaa! Aikaisemmat värjäyskokemukseni ovat hiusten värjääminen lukioikäisenä pähkinänvaaleaksi (lopputulos oli violetti) ja ihan viime aikojen tekstiilien pesukonevärjäys, kun yritin saada pojan aknevoiteen läiskittämät pyyhkeet siistiin käyttökuntoon. Onnistuinkin siinä ihan hyvin, valko-harmaista pyyhkeistä, joissa oli persikanvärisiä läiskiä, tuli vaaleanpuna-harmaita, eivätkä läiskit enää pistä silmään. Lankojen värjäystä testaan joulun jälkeen, kun iltamenoja on vähemmän.

BAD459A8-A45B-43B4-9ABC-334EC9D6D46D.jpg

Salaiseksi parikseni paljastui BlueNun Silmukat sekaisin -blogista. Olen koko syksyn ihastellut parini lähettämien itsetehtyjen käsitöiden tasaisuutta ja täydellistä viimeistelyä, ne eivät ole olleet millään tavalla amatööripuuhasteluja. Parini on onnistunut innostamaan minua kokeilemaan asioita, jotka eivät ehkä edellisellä kokeilulla menneet ihan putkeen, tai en muuten ole jaksanut edes aloittaa. Kiitos siitä. 

sunnuntai, 9. joulukuu 2018

Paperinarukranssi

image.jpg

07468EF0-38B2-4FDC-ABEE-3E77642D5EA2.jpg

 

96884FB9-195C-489B-A1B6-A5DBBBC35BFA.jpg

SNY-parini lähetti tarvikkeet paperinarukranssiin, ja arvasi ihan oikein, että valkoinen kranssi on ollut salaisena haaveenani jo pidempään. Ohjeiden mukaan kranssi neulotaan paksuilla puikoilla, ennestään minun paksuimmat puikkoni taitavat olla kokoa 6. Aivan kuin tilauksesta joku möi kirpparilla pitkiä 10 koon bambupuikkoja edulliseen hintaan. Ostin ne heti itselleni. Perjantain automatkalla aloitin neuleen Taitopirkanmaan ohjeella, sain kymmenisen senttiä tehtyä ja jatkoin TV-neuleena. (Vrt TV-dinner). Kirjoneulelapaset edistyvät hitaasti, kun TV:tä katsellessa minun on vaikea keskittyä laskemaan silmukoita, pitää olla neule, jonka sormet osaavat tehdä itse. TV:n katselun lisäksi luentoja seuratessa on kiva neuloa jotain helppoa, pysyn paremmin hereillä ja keskittyneenä kuuntelemaan.

652376CA-0886-45D3-8739-645051B47696.jpg

Sunnuntaina neulos oli valmis, sormenpäät olivat paperinarun kanssa kovilla, varsinkin, kun olin pessyt ison kasan villaista käsipyykkiä ja hangannut hellan levynreunat puhtaiksi.

324D48C6-74BA-468A-877F-16304E3FE1A5.jpg

Sain pariltani myös metallirenkaan kranssia varten, mutta neuleen voin kääriä renkaan ympärille myöhemmin, nyt kaipasin jotain valaistua koristetta amarylliksen ympärille. Jos jätän lasivaasin ulkopuolelle, niin etsin kauniimman suojaruukun kukalle. Pitää kokeilla onko punainen vai valkoinen kauniimpi.

Lankaa oli niin reilusti, että sitä riitti toiseenkin kranssiin. Nyt kokosin sen renkaan ympärille ja ripustin ikkunaan kehystämään tiffany-lasienkeliä.

 

maanantai, 3. joulukuu 2018

Taatelikakku punssilla

image.jpg

Leivoin ensimmäisen taikinan piparkakkuja. Neilikka loppui viime jouluna enkä ole muistanut ostaa lisää, joten näistä tuli vähän vajaammin maustettuja kuin tavallisesti. Hyviä kuitenkin, ja viikonloppuna kotona käyneet opiskelijat saivat piparkakkuja mukaansa. 

Talo&Koti-lehdessä oli taatelikakun ohje, joka oli vähän erilainen kuin perinteinen ohjeeni. Perinteissä pysyttelevänä leivoin taatelikakun ennen joulua syötäväksi. Jouduin soveltamaan ohjetta, koska kaikkia aineita en ollut hoksannut ostaa kaupasta, ja fariinisokeri oli päässyt loppumaan. Korvasin 2 dl fariinisokeria 1 dl:lla sokeria ja 0,5 dl:lla siirappia. Smentanan sijaa laitoin kermaa ja koska emme muistaneet kaupassa vehnäjauhoja, tein kakusta gluteenittoman. Maku on kuitenkin loistava näilläkin soveltamisilla, ja taatelikakun tapaan odotan maun vain paranevan.

image.jpg

TAATELIKAKKU PUNSSILLA

1 dl kahvia

1 dl punssia

1 pkt kuivattuja taateleita

2 dl fariinisokeria

1 tl vaniljasokeria

150 g voita

2 kananmunaa

1,5 tl soodaa

150 g smetanaa

5 dl vehnäjauhoja

Mittaa kahvi, punssi ja taatelit (silppua veitsellä taatelitiilestä pieniä paloja) kattilaan ja keitä hiljaisella tulella 5-10 minuuttia kunnes taatelit pehmenevät. Nosta pois levyltä ja lisää joukkoon sokerit ja huoneenlämmössä vähän pehmentynyt voi pieninä paloina. 

Vatkaa massaa sähkövatkaimella. Kun massa on jäähtynyt noin huoneenlämpöiseksi, lisää munat ja smentana. Lisää jauhot, joihin on sekoitettu sooda, ja sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan.

Paista 175 asteessa uunin alatasolla 45 minuuttia. Tarkista tikulla kypsyys ennen kuin otat pois uunista. 

Anna kakun tekeytyä vähintään vuorokausi, jotta maut ja rakenne pääsevät oikeuksiinsa.

 

tiistai, 27. marraskuu 2018

SNY marraskuun paketti

Olin hyvin yllättynyt, kun puhelin kilahti sunnuntaina, ja viesti ilmoitti paketin odottavan automaatissa - siis sunnuntaina! Kävinkin illalla hakemassa paketin, avsin ja ihailin, mutta en vielä jaksanut ottaa kuvia.

E8D6D9D5-032E-4A15-A24B-6C0B1973CADA.jpg

Parini kertoo viestissä inspiroituneensaTampereen messuilla paperinaruisista valokransseista, jollaisen ohjeen ja tarvikkeet sain paketissa, ihan kaikki tarvikkeet, jopa paristot valoihin. Olen jo jonkin vuoden ihaillut hohtavia paperinarusta neulottuja valokransseja, mutta en ole vielä sellaista tehnyt tai ostanut. Nytpä siis parini aavisti vanhan haaveeni ja ihailuni kohteen, ja jospa saan sellaisen tehtyä vielä täksi jouluksi.

74C7724A-05D0-42C5-B99E-3DAACAEA048E.jpg

Sain myös todella kauniin kaulahuivin, tasaista neuletta kauniisti hohtavasta langasta, päissä kauniit vinoraidat. Parini toivoo, ettei lanka ole liian mustaa minulle. Lanka on tummanharmaata. Musta ei värinä sovi minulle, ja toisaalta en mielelläni neulo mustaa, koska neulon usein himmeässä valaistuksessa ja silloin mustaa on vaikea nähdä. Tämä huivi ei kuitenkaan ole musta vaan harmaa, joten voin sitä oikein hyvin käyttää näyttämättä haudasta nousseelta.

002A898C-656E-41A3-A284-C2193EE8FD39.jpg

Paketissa on myös herkkuja (säästyvätköhän jouluun asti) ja sievä muistikirja.

 

Viikonloppuna kävimme perheen kanssa katselemassa Lumo-valotapahtumaa: kauniita valoteoksia, oppaan kertomia kummitustarinoita ja balettiesityksenkin. Kaupungilla oli todella paljon ihmisiä liikkeellä katsomassa tapahtumaa, sää oli kuiva ja vain vähän kylmä. Pimeässä teokset oikein hehkuivat, kun lunta ei ollut ollenkaan.

1FAEBE70-3F6D-4C9C-AB74-0341189B542E.jpg32F9C2A8-32F8-48B4-A5D0-1D778B0DE364.jpg4B1618B4-B341-454D-B00E-D5194DEE203E.jpg

Kuvataideluokkalaiset olivat tehneet kummituksia ja hylättyjä leluja koulun ikkunoille

FB912720-3CCC-40AB-96DA-1489E66279BE.jpg

ja erilaisia kriatallikruunuja koulun lähipuihin

keskiviikko, 14. marraskuu 2018

Huovutetut lapaset vironvillasta

3BF33875-61BA-451E-BAEC-AA40C3214C62.jpg

Sain lokakuun paketissa SNY-pariltani vyyhdin vironvillaa ja parini itse laatiman ohjeen huovutettuihin lapasiin. Aloitin jo syyslomalla lokakuun viimeisellä viikolla, välillä neuloin muuta, ja nyt 14. marraskuuta olen näin pitkällä, että puolen peukalon päästä pääsen huovuttamaan. Edellinen huovutusyritykseni muutama vuosi sitten ei todellakaan mennyt kuin Strömsössä. Äiti neuloi kylässä käydessään lapaset, jotka jäivät minun huovutettavakseni. Vaikka olin ommellut muovipussit lapasten sisään, pääsivät pussit liikkumaan ja lapasten etu- ja takaosa tarttui monesta kohti kiinni. Toista peukaloa en onnistunut pelastamaan. Nyt äiti suhtautui aika epäilevästi, kun kerroin neulovani huovutetavaa...

image.jpg

Lisää kuvia lupaan, kun lapaset ovat valmiit. Tämä vironvilla on ollut miellyttävää neulottavaa, luistaa bambupuikolla sopivasti eikä ole liian löysäkierteistä. Lankaa on vaikka kuinka paljon, jos huovutus onnistuu, niin voin neuloa toiset samanlaiset.

Tässä huovutuksen jälkeen. Edellisen kerran virheistä oppineena sain muovipussitettua lapaset kunnolla ja topakan venyttelyn jälkeen aivan sopivan kokoiset. Taidan jättää rannekkeen reunaan nuo pikkutupsut koristeiksi, niillä kiinnitin ne muovipussit lapasten suulle.

48EF5A16-06B2-4674-9B7E-72923A3E8C25.jpg