C882471C-70D2-4125-9BEE-700AAF3D7509.jpg

Lumisade on yltynyt, ulkona on aikamoinen pyry; tuulee ja tuiskuaa. Tietää aamuksi lumitöitä, miettii äiti-Nieminen. Uusi lumi on juuri oikeanlaista lumipallolunta, kosteaa ja tarttuvaa. Jos lämpötila ei muutu, voi huomenna rakentaa lumilyhtyjä, joihin on tunnelmallista sytyttää illalla kynttilä.


Naapurin Sonjan kanssa leikittiin lapsena aina ulkona lumessa, rakennettiin mahtavia lumilinnoja ja -hevosia, kaivettiin kinokseen lapiolla luolia, joissa syötiin eväitä kynttilän valossa, miettii äiti-Nieminen. Lapaset olivat aivan märkinä ja lumesta tönkköjä, ja kosteus meni aina lopulta läpi ruskeiden toppahuosujen polvista ja takapuolessa. Onneksi alla oli äidin neulomatta punaiset villahousut. Illan pimennyttyä oli mukavaa maata selällään ja katsella tähtitaivasta ja linnunrataa. Kuinka suuri onkaan avaruus, aivan alkoi huimaamaan sen laajuuden ajattelukin. Eipä nykyisin kaupungissa edes näy tähtiä, kun on arjen valoja niin paljon. Näkyisikö edes Beetlehemin tähti taivaalla nykyisin?

Repu 1 piste

Beate 1 piste 

kyseessä oli siis Anja Lampelan Pyry, jonka tapahtumat sijoittuvat edelliseen pandemiaan: sikainfluenssan aikaan.