image.jpg

Tänään oli vapaapäivä, ja aamun parin etätyötunnin jälkeen olen keskittynyt pitkästä aikaa lukemaan. Minulla on ollut jo viikkokausia lainassa kirjastosta kolme kirjaa, jotka ovat olleet kesken. Olen tehnyt mieluummin käsitöitä ja toisaalta keskittyminen illalla on enemmän riittänyt sarjojen tai dokumenttien katseluun tabletilta. Taidan saada suoritettua bingohaasteen "älä neulo yhtään koko päivänä" -ruudun.

Laura Lindstedtin Natalia on ollut pisimpään kesken. Ohut kirja, mutta jotenkin raskaslukuinen. Kirjassa on kertojana terapeutti, jonka asiakkaan, Natalian, elämästä ja terapiasta kirja kertoo. Minua ei kiinnostanut tai puhutellut riittävästi Natalian terapian syynä olevat seksiongelmat. 

Toinen keskeneräinen oli Laura Honkasalon Kaapin henki, kokoelma ajatuksia tavaroista ja omistamisesta, pohdintaa niin erilaisten asioiden hamstraamisesta kuin minimalismistakin; ilman kiihkoa tai fanaattisuutta, lempeästi hymyillen omista omistuksistaan. Voi, miten ymmärrämmekään askartelu- ja käsityötarpeiden varaston tarpeellisuuden ja tunnesiteet nuoruuden nostalgisiin asioihin.

Kolmantena jatkan paksua Dolores Redondon dekkaria. Tämän kaiken minä annan sinulle on edellisen trilogian jälkeen uusi teos ja mielenkiinnolla odotan kiehtovaa lukukokemusta. Olen lukenut vasta viitisenkymmentä sivua, ja alku herättänyt mielenkiinnon.