Juhannusaaton sää on ollut kuiva, tuulinen, puolipilvinen ja koleahko, jotain +13 astetta. Ystävän kanssa oli puhetta, kun kummankaan perhe ei ollut menossa mihinkään juhannuksenviettoon eikä kukaan ollut työvuorossa tänä juhannuksena, että tekisimme perheiden kanssa eväsretken. Sää oli kuitenkin sen verran kolea ja muiden perheenjäsenten innostus vaimeaa, että picknick runsaine eväineen, juomineen, salaatteineen, mansikoineen ym. huovalla makoiluinee vaihtui paikallisen retkipaikan nuotiopaikalla makkaranpaistoon ja kahvinjuontiin ystävän ja hänen anoppinsa kanssa. 

Aurinko paistoi ja tuuli sen verran, että hyönteiset pysyivät poissa. Kevytuntuvatakki oli kuitenkin tarpeen ja illan tultua tuuli yltyi niin, että käsineillekin oli käyttöä, pipoa sentään ei tarvinnut.  Muutama muukin seurue sattui samalle nuotiolle, mutta nuotiopuita riitti ja koski vieressä soitti sopivaa taustamusiikkia. Pari nuotiolauluakin lauloimme. Makkarat kypsyivät sopivasti, kahvi maistui kirsikkapiirakan ja macaronien kanssa. 

Naurulokeilla oli jotain härdelliä menossa, kiivaasti lentelivät ja näyttivät jahtaavan toisiaan, muutama lokki katseli tiiviisti pitkospuiden alle, mutta minä en siellä nähnyt mitään erikoista, vain risuja ja hiekkaa. Ei siis mitään pesää tai ruokapiiloa. Lokit olivat pelottomia ja touhusivat omiaan muutaman metrin päässä meistä, eivät kuitenkaan olleet röyhkeitä torilokkeja, eli eivät ryöstäneet ruokiamme. Olisi varmaan ollut kuumat paikat viedä nuotion päältä makkaraa.